Mitä nettisivut maksaa?

Kuulen tuon kysymyksen viikottain työssäni. Kysymys on yhtä hyvä kuin ’mitä auto maksaa’, koska hankinnassa on paljon muuttuvia tekijöitä. Monet pk-sektorin yrittäjät ostavat auton koska yrityksellä pitää kuulemma olla auto. He haluavat siitä mustan, koska musta on heidän mielestä hieno. Polkuauton voi tehdä itse, laadusta kärsimällä saa halvalla ja uniikista juuri tarpeisiin kustomoidusta menopelistä saa maksaa maltaita.

Kun tarkastellaan verkkosivuston hinnoittelua, on hyvä määrittää minkälaisia muuttujia projektiin liittyy. Raha on selkeä mittari, joka vaihtaa omistajaa kun ostetaan palveluita tai tuotteita. Toinen mittari on aika, etenkin oma aika jolle liian harvoin lasketaan realistinen arvo.

Kun vertailet hintoja, laske kaikki kuukausimaksut aina vuositasolle. Sivustosi on todennäköisesti toiminassa yli vuoden ja myyjät yrittävät tietoisesti tehdä ratkaisuistaan houkuttelevampia pilkkomalla hintaa kuukausitasolla. 10€ kuukaudessa kuulostaa alitajunnassasi paremmalta kuin 120€ vuodessa.

Kotisivuprojektit voidaan jakaa karkeasti seuraaviin luokkiin:

Tee-se-itse

Netistä löytää helposti työkaluja jotka ovat ilmaisia tai maksavat jonkun euron kuukaudessa. Ilmaisia voi olla esim. Google Sites, wordpress.com, vix.com, kotisivukone.fi. Palveluita löytyy pilvin pimein, monet tarjoavat palvelun ilmaiseksi omia mainoksia vastaan. Mainoksista pääsee eroon yleensä pienellä kuukausimaksulla. On myös yleistä että erilaiset lisätoiminallisuudet maksavat nimellisen kuukausimaksun.

Yhteistä näille palveluille on se, että lopputulos on paljolti kiinni siitä kuinka paljon itse osaa tai on valmis tutkimaan/opettelemaan/säätämään. Sääntönä jälkimmäisiin voi pitää että tutkiminen vie 70%, opettelu 20% ja säätäminen 10% ajankäytöstä.

Serkun-tutun-velipoika

Kaikilla on lähisuvussa velipoika, joka harrastaa ATK:ta ja Internettiä. Vaikka poikkeuksia löytyy, törkeästi yleistämällä voidaan todeta että lopputulos on sama kuin tee-se-itse ratkaisulla, sillä erotuksella että ulkoistat tekemisen henkilölle joka ymmärtää sinua vähemmän liiketoiminnastasi.

Käypä korvaus tai viikkoraha-bonus näissä tapauksissa on 200 – 300 euroa.

Tonnin digiosaaja

Jos budjettisi on toimintatonni, löydät varmasti kaverin, joka tekee nettisivuja oman työn ohella. Käyttämällä esim. themeforest.net:stä löytyviä valmiita teemoja, saadaan työn määrässä oikaistua ainakin suunnittelun osalta. Teemoja löytyy moneen lähtöön ja ne sisältävät mitä erilaisempia toiminallisuuksia ja työkaluja sivuston hallintaan. Tämä voi olla rikkaus tai rasite, koska siinä missä ne toimivat kuten suunniteltu, ei ne välttämättä ole juuri sitä mitä itse halusit.

Tuloslähtöinen ratkaisu

Kun olet tosissasi liiketoimintasi kanssa, ymmärrät myös minkälainen arvo ammattilaisten työllä on. Uskallan väittää että keskiverto rakennusliikkeen omistajan vahvin osaaminen ei ole digimarkkinoinnissa. Hän kuitenkin ymmärtää palkata alan ammattilaiset suunnittelemaan ja toteuttamaan sivuston, joka viestillään ja visuaalisuudellaan puhuttelee asiakkaita ja luo heille aidosti lisäarvoa. Ammattilaisilla on myös näkemys miten tuo lisäarvo konvertoituu myynniksi.

Toimiva verkkosivusto luo suoraan tai välillisesti enemmän liikevaihtoa ja siksi hyödykkeen ostamisen sijasta hankinta tulisi mieltää investoinniksi. Kauppaopiston matematiikallakin laskettuna 2 euron investointi kannattaa, jos se luo 3 euroa lisää liikevaihtoa.

Tuloksia tekevät digitoimistot myyvät asiantuntijoiden ja ammattilaisten tunteja. Tuntihinnat liikkuvat 80-120 euron luokassa, joten sivustoprojektit kokonaisuutena maksavat vähintään 4000 euroa.

 

”Mikään ratkaisu näistä ei välttämättä ole väärä, mutta on tärkeää ymmärtää mitä on ostamassa.”

 

paremmin ja enemmän, vähemmällä

Digitalisaatio, tuo inflaation kärsimä termi joka on kaikkien huulilla kun koitetaan selittää uutta ja epäselvää tulevaa. Toiset näkevät sen ATKna, koska sehän on digitaalinen laite. Toiset sitovat sen alle ihmiskunnan tulevaisuuden, toiset tuhon. Mitä se tarkoittaa tyypilliselle PK-yrittäjälle tai yritykselle?

Toki digitalisaatioon liittyy tekniikka, tietoverkot ja internet. Ne vastaavat kuitenkin vain yhteen kysymykseen kultaisesta kaksikosta, ”miksi, miten”. Turhan usein hankkeita suunnittellaan siten että vastataan viimeiseen kysymykseen, miten, ensimmäisenä. Tehdään sosiaalisen median markkinointia, verkkokauppoja ja nettisivuja sen takia, että ne ovat nyt se juttu.

Kuten Seth Godin sanoi Nordic Business Forumissa, ”Internet makes impossible possible and destroys the perfect (old)”. Siinä missä se hävittää vanhan, luo digitalisaatio uutta ja uudenlaista liiketoimintaa. Myyntiartikkelina voi tulevaisuudessa olla vain informaatio tai asiakkaan huomio, asioita joille luonnollinen kanava on internet.

Kun pöydälle otetaan digitalisaatio, on syytä kysyä miksi siitä puhutaan. Halutaanko kasvattaa omaa liiketoimintaa, palvellla asiakkaita entistä paremmin, vai tehdä sitä koska muutkin tekee? Löytämällä tarve ensin, on helpompi löytää tavat ja työkalut. Lähtökohtaisesti digitalisaatio säästää asiakkaan aikaa ja tuottaa heille lisäarvoa.

Autokaupat ovat hyvä ja selkeä esimerkki digitalisaation ensiaskelista. On logistisesti mahdotonta saada kaikkia käytettyjä autoja samalle pellolle, jossa niiden renkaita voisi potkia. On myös ajallisesti haastavaa käydä kymmeniä autokauppojen pihoja läpi, etsiessä sitä tietyn koko- ja hintaluokan menopeliä. Kuluttaja ei osaa ostaa tuotetta, ennen kuin tietää siitä enemmän.

Autoa ostavalla kuluttajalla on informaationälkä, johon portaalit kuten autotalli.com vastaavat ja siksi menestyvät.  Kauas on tultu ajoista kun autokauppias panttasi tietojaan vaihtoehdoista ja sen hetkisestä tarjonnasta, vain myydäkseen sinulle hänen valitseman autonsa.

 

Jos luet tätä, kaikki asiakkaasi on palveltavissa verkossa. Tukeeko liiketoimintamallisi digitalisaation mahdollisuuksia, tuotatko asiakkaalle lisäarvoa, säästätkö heidän aikaa?

Verkko ja teknologia auttaa optimoimaan bisnestä. Jakamalla asiakkaillesi heidän haluamansa tiedon ja työkalut sen hyödyntämiseen, karsit ylimääräsiä ja turhia tehtäviä liiketoiminnastasi. Digitalisaation myötä uudet asiakkaat löytävät sinut kaupungeista, maista tai mantereista välittämättä.

Voit palvella paremmin ja enemmän, vähemmällä.

Seuraava luku

Olen koko pienen ikäni etsinyt elämän tarkoitusta. Kateellisena kuunnellut tarinoita mm. urheilijoista jotka ovat löytäneet lajinsa jo ennen kouluikää. Helppohan se on menestyä parikymppisenä, kun on 10+ vuotta harjoitusta taustalla.

Itse olen tehnyt 18 vuotisen työurani aikana jokusta työtä. Olen ollut kaupassa töissä kärrypoikana, kassaneitinä, juomaosastolla hyllyjä täyttämässä. Elätin itseni jokusen vuoden soittamalla levyjä yökerhoissa ( ja pari vuotta risteilyaluksilla), sitten valuttamassa olutta samaisissa paikoissa, sitten tekemässä cocktaileja Helsingin parhaissa cocktailbaareissa. Lähdin Thaimaalaisen yökerhon vuoropäälliköksi töihin, koskaan aikaisemmin käymättä sillä puolen maailmaa. Olen tehnyt SaaS palveluita, myynyt taustamusiikkijärjestelmiä, tehnyt nettisvuja, suunnitellut ja konspetoinut erilaisia verkkopalveluita, toiminut startupin CTOna. Olin aikoinaan hilkulla ajatua divemasteriksi, aloittanut erilaisia budolajeja useampaan otteeseen ja nyt viimeisimpänä villityksenä laskuvarjohyppäämisen ja wingsuit-lentämisen myötä näen itseni tulevaisuudessa sponsoroituna, täysipäiväisenä action sports urheilijana. Blogin kirjoittaminen on ollut aina vähän hankalaa, joten aloitin nimeäni kantavan Youtube-kanavan, jonka kautta voin jakaa kokemuksiani.

Katsoin hiljattain Emilie Wapnickin TEDx talkin vuodelta 2015. Puhe otsikkoaan ”Why some of us don’t have one true calling” myöten on osuva omaan tilanteeseen ja tarina jota Emilie kertoo resonoi vahvasti omaan tekemiseen. Innostun helposti, lähden mukaan täysillä, mutta jossain vaiheessa kyllästyn ko. projektiin ja alan hakeutumaan kohti uusia uria.

Huomaan tarvitsevani jatkuvia haasteita. Elämäni on pyörinyt 2 vuoden sykleissä, tehtävät vaihtunut koska arki on alkanut maistua tasapaksulta. Tuo video avasi tietyllä tavalla silmiäni, olen alkanut ymmärtää itseäni entistä paremmin. Laajan rajoja rikkovan osaamisen kääntäminen rikkaudeksi ei ole helppoa, mutta peilaamalla kokemuksia ja oppeja toisesta ympäristöstä on auttanut ratkaisemaan ongelmia mitä erilaisemmissa tilanteissa.

Vuosi 2017 kolkuttaa ovella, on siis aika peilata tehtyjä töitä ja määrittää tulevaisuuden polku opitun pohjalta. Tarkkoja askelmerkkejä en suostu kiveen hakkaamaan, koska matka määränpäähän ei ole koskaan luotisuora.

 

Kupla

Meitä kaikkia yhdistää se fakta, että elämme omassa kuplassamme. 90-luvulla asuntomarkkinoilla toimivat elivät omassa kuplassaan, 2000-luvulla sama toistui internetin saralla. Startup-kupla lienee seuraavana, vuodessa vai kahdessa?

Näiden maailmanlaajuisten ilmiöiden lisäksi on jokaisella oma kupla, jossa elää. Jokaisella meistä on oma näkemys ympäröivästä maailmasta, jonka alitajuisesti ymmärrämme absoluuttiseksi totuudeksi. Jos tuntuu siltä että valtio riistää verojen muodossa ja raha ei riitä kuin leivän kantapaloihin, on asia varmasti juuri näin omalla kohdalla.

Omassa kuplassani seuraan miten ihmiset menestyy myymälällä verkkokursseja tai applikaatioita mitä ihmeellisimmistä aiheista. Näen kuinka suuret visionäärit maalaa kirkkaampaa tulevaisuutta. Usein tuntuu että lyöntipaikat on jo täynnä ja kaikki pelaavat yhtäaikaisesti samaa väylää.

Kenttää on hyvä tarkastella oman kuplan ulkopuolelta, katsella isompaa kuvaa ja huomata kuinka paljon mahdollisuuksia ympärillään onkaan kun perspektiivi on oikea. Kun on tottunut näkemään vain ne tutut kuuset pihan päädyssä, jää loppumetsä helposti näkemättä.

Vaikuttaja ja vaikuttuja

Tänään julkaistiin Twitterin top200-vaikuttajalista. Listalla oli paljon nimiä, joiden viserryksiä itsekin seuraan päivittäin. Jäin miettimään minkälaisilla edesottamuksilla olisin itse voinut olla tuolla listalla.

Olen vaikuttunut näiden käyttäjien twiiteistä, mutta  päteekö sama toisinpäin? Onko vaikuttajaverkko sama kuin omien vaikutettavien verkko?

Vaikka sosiaalinen media on luonteeltaan verkosto, on siinä myös hierarkinen rakenne. Vahvimmat somebrändit tavoittavat laajan kuulijakuntansa 140 merkkiä kerrallaan, mutta toiseen suuntaan notifikaatiot häviävät taustan kohinaan.

Koulutus- ja konsultointipalveluiden saralla some on kuumaa tavaraa. Ei somekonsultit kuitenkaan toisilleen palveluitaan myy ja markkinoi, vaikka toisiaan seuraavatkin. Kuulijakunta on oma segmenttinsä, jota vaikuttaakseen sisältöjä luodaan ja jaetaan. Vaikutteita omaksutaan myös pyramidin kärkipäästä ja jalkautetaan oppeja oman kulman kautta alaspäin.

Hyvässä ja pahassa jokainen elää omassa somekuplassaan, joka on juuri niin iso tai pieni kuin millaisena sen kokee. Siihen peilaten, on aivan turha miettiä vaikuttavuutta tälläisen listan kautta.

Omien vaikutettavien segmentti on vähintään yhtä tärkeää löytää kuin se kärki jota itse seuraa. Know your audience.