Kuuma linja

Digitalisaatio on vuoden 2017 kuuma peruna. Se on osana arkea mukana politiikassa, autokaupassa ja lastentarhassa.

Kun puhutaan digitalisaatiosta, puhutaan isosta kuvasta. Markkinointi, kulttuuri, verkkopalvelut ja sosiaalinen media kaikki nivoutuvat yhdeksi laajaksi kentäksi. Kaikki yritykset pelaavat samalla kentällä, alaan katsomatta. Ero aikaisempaan on siinä, että pelkästään oman alan tuntemus ei enään nykypäivänä riitä. Pitää osata toimia nykyaikaisten pelisääntöjen mukaan, jos haluaa pysyä hengissä, saati jos tavoittelee kasvua.

Olin 15-vuotias kun kotiini tuli Internet. Ensimmäinen sivusto jota muistan ylläpitäneeni oli seuraavalta vuodelta, 1998. Oma ammatillinen tekemiseni on aina ollut sidoksissa jollain tasolla digitaaliseen maailmaan. Viimeiset vuodet olen konseptoinut, suunnitellut ja tuottanut verkkopalveluita. Vaikka oma tekninen osaamiseni on vahva, olen aina lähestynyt projekteja business-lähtöisesti. Tärkeintä ratkaisuissa on asiakas ja heille tuotetun arvon muuntaminen euroiksi.

Mielestäni on kohtuutonta että jokainen osaisi kaikkea. Oman osaamisen jakaminen on etuoikeus, josta jokainen osapuoli hyötyy. Siksi haluankin auttaa sinua. Jaan mielelläni ammattitaitoani digitaalisen palveluiden ja markkinnoinnin suunnittelun ja konseptoinnin saralla. Se voi olla mitä vaan aina yritystoiminnasta, yrittäjyydestä, verkkosivustojen tai -palveluiden uudistamisprojekteista, digimarkkinoinnin mahdollisuuksista vaikka uudenlaisen työskentelykulttuurin jalkauttamiseen. Kuuntelen mielelläni yrittäjätarinasi.

Varaa allaolevasta linkistä 15 minuutin slotti puheluun, sinulle sopivaan aikaan.

https://calendly.com/tombrunberg/call

ps. Koska mietit kuitenkin; ei maksa mitään.

Zero bad customers

On ollut hieno huomata, miten yrityskulttuuri on nostanut päätään eri alojen yritysten viestinnässä. Entistä enemmän painotetaan hyviä työoloja ja tekemisen meininkiä. Näiden myötä olen itse tajunnut jälleen yhden jälkikäteen ajateltuna itsestään selvyydeltä tuntuvan faktan: Huonot asiakassuhteet käy kalliiksi.
Liiketoiminnan ehdottomasti absoluuttisin mittari on liikevaihto, eli sisään tulevat eurot. Liiketoiminta on lähtökohtaisesti hyvää jos tulot on suuremmat kuin menot. Jos focus on ainoastaan kassassa, on helppo unohtaa yrityksen tärkein voimavara, henkilöstö.
Kun kulttuuri nostaa päätään arvoasteikoissa, voidaan sukeltaa syvemmälle asiakassuhteisiin ja projekteihin jotka tulovirtoja luovat. Stressaantuneen tai motivaation kadottaneen tiimin euro onkin 2 euroa, kun tehot laskevat ja motivaatiota pitää kaivaa entistä syvemmältä.
Huono asiakassuhde kuulostaa absurdilta ajatukselta, mutta uskallan väittää että lähes jokaisella yrityksellä on sellaisia. On aina se yksi projekti, yksi asiakas, joka aiheuttaa hampaiden kiristystä vaikka maksaakin laskunsa ajallaan. Sama voi toteutua myös toisinpäin; Asiakkaalla voi olla kyseenalaiset fiilikset palveluidentuottajasta, mutta käyttää tuttua ja turvallista koska ei tiedä paremmastakaan.
Pitkällä aikavälillä huono asiakassuhde syö motivaatiota, aiheuttaa hiertymiä ja harmaita hiuksia omassakin organisaatiossa. Voi olla vaikeaa sanoa ei kaupalle siksi, että näkemykset asiakkaan kanssa ei täysin kohtaa. Pitääkö pikavippifirmalle tehdä verkkopalvelun jos laskutus on kohdillaan, vaikkei allekirjoitakkaan heidän tapaansa harjoittaa liiketoimintaa?
Hankala asiakkuus painaa helposti stressitasoissa enemmän kun heidän tuoman tulovirran vaje budjetissa. Hyvällä mielellä toimiva yritys houkuttelee uusia asiakkuuksia. Äkkiä ajateltuna positiivisille projekteille kannattaa tehdä enemmän aikaa karsimalla negatiivisia pois.
Uskon itse pitkälti zero bad customers-mentaliteettiin. Jos asiakkuus hiertää, kannattaa asiasta puhua avoimesti. Jos korjausliikkeitä ei löydy tai niistä ei ole hyötyä, on molempien osapuolien hyöty lopettaa yhteistyö sulassa sovussa.

PK-yritysten ATK-projektit

Olen työskennellyt tietotekniikan parissa yli 10 vuotta. Vastaan tulee edelleenkin verkkoratkaisuita, joissa hyvä ajatus näyttää jääneen keskeneräisen toteutuksen uhriksi. Ilmiö on aina ihmetyttänyt, koska itselle on aina ollut itsestäänselvyys että hommat on hoidettu loppuun asti kunnialla. Jos projekti on elänyt tai aikataulu käynyt tiiviiksi muista syistä, on viimeinen silaus hoidettu vaikka deadlinea edeltävänä yönä. Keskeneräisestä työstä ei oikeen voi laskuttaa, eikä voi olettaa että asiakaskaan laskua maksaisi.

Sivustojen, appsien tai verkkopalveluiden suunnittelu ja toteutus on tarkkaa puuhaa. Myyjän keskeinen on tehtävä tuoda ohjelmistotalolle kauppaa, enempi parempi. Ostajalla on tarve ratkaisulle, mutta ei täyttä ymmärrystä toteutustavoista tai teknologioista. Myyjä myy siis mahdollisimman paljon sitä, mitä ostaja ei täysin ymmärrä.

Koska ostajan tietotaito on rajallista, ainut selkeä mittari saattaa olla kustannus. Ohjelmistotalo haluaa tarjota hyvää palvelua ja parhaiksi näkemiään ratkaisuja, mutta joutuu argumentoida aina hintaa vastaan. Jos ratkaisu korreloi suoraan kasvavaan liikevaihtoon, on kyse helposta matematiikasta.

2000-luvulta asti ravintola-alalla on ollut trendi, yökerhon sisustus on uusittava ja nimi vaihdettava 2-3 vuoden välein, jotta asiakkaiden kiinnostus+huomio säilyy. Sama käytäntö on huomattavissa verkkopalveluissa, esim. uusi nettisivusto ostetaan parin vuoden välein. Reagoidaan aina siihen hetkeen joka on käsillä, luistellaan kiekon perässä ränniin eikä sinne, minne kiekko on matkalla. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että sivustoja myydään responsiivisuus myyntiviestin kärkenä. Yli puolet webin käytöstä on tapahtunut jo vuosia mobiilisti, responsiiviset sivut tulisi olla oletus.

Uskon, että ostaja voisi toimia viisaammin, jos hänellä olisi tarvittava ymmärrys. Isot yritykset voivat toimia proaktiivisesti tällä saralla, koska heillä on henkilökuntaa tähän tehtävään (CTO, CDO). Pienet ja keskisuuret yritykset yrittävät sisäises

Minulla on hypoteesi. PK-sektorin yritykset hyötyisivät asiantuntijasta, joka kartoittaisi tulevia mahdollisuuksia ja valvoisi projekteja toimien kolmantena pyöränä ostajan ja myyjän välissä. Koska täysipäiväinen työntekijä tälläiseen tehtävään voi olla liikaa pyydetty, tulisi yritysten harkita vakavasti digiosaamisen ostamista palveluna.

Mitä faktista arvoa tälläisellä konsultoinnilla voisi sitten tuottaa?

  • – Tehdä 3-5 vuoden suunnitelman liiketoiminnan digitoinnista.
  • – Peilata digitalisaation mahdollisuuksia ja malleja liiketoiminnan kehitykseen.
  • – Automatisoida, helpoittaa, tehostaa liiketoimintaa nykyaikaisien työkalujen avulla.
  • – Viedä kehitysprojektit onnistuneesti maaliin.

 

paremmin ja enemmän, vähemmällä

Digitalisaatio, tuo inflaation kärsimä termi joka on kaikkien huulilla kun koitetaan selittää uutta ja epäselvää tulevaa. Toiset näkevät sen ATKna, koska sehän on digitaalinen laite. Toiset sitovat sen alle ihmiskunnan tulevaisuuden, toiset tuhon. Mitä se tarkoittaa tyypilliselle PK-yrittäjälle tai yritykselle?

Toki digitalisaatioon liittyy tekniikka, tietoverkot ja internet. Ne vastaavat kuitenkin vain yhteen kysymykseen kultaisesta kaksikosta, ”miksi, miten”. Turhan usein hankkeita suunnittellaan siten että vastataan viimeiseen kysymykseen, miten, ensimmäisenä. Tehdään sosiaalisen median markkinointia, verkkokauppoja ja nettisivuja sen takia, että ne ovat nyt se juttu.

Kuten Seth Godin sanoi Nordic Business Forumissa, ”Internet makes impossible possible and destroys the perfect (old)”. Siinä missä se hävittää vanhan, luo digitalisaatio uutta ja uudenlaista liiketoimintaa. Myyntiartikkelina voi tulevaisuudessa olla vain informaatio tai asiakkaan huomio, asioita joille luonnollinen kanava on internet.

Kun pöydälle otetaan digitalisaatio, on syytä kysyä miksi siitä puhutaan. Halutaanko kasvattaa omaa liiketoimintaa, palvellla asiakkaita entistä paremmin, vai tehdä sitä koska muutkin tekee? Löytämällä tarve ensin, on helpompi löytää tavat ja työkalut. Lähtökohtaisesti digitalisaatio säästää asiakkaan aikaa ja tuottaa heille lisäarvoa.

Autokaupat ovat hyvä ja selkeä esimerkki digitalisaation ensiaskelista. On logistisesti mahdotonta saada kaikkia käytettyjä autoja samalle pellolle, jossa niiden renkaita voisi potkia. On myös ajallisesti haastavaa käydä kymmeniä autokauppojen pihoja läpi, etsiessä sitä tietyn koko- ja hintaluokan menopeliä. Kuluttaja ei osaa ostaa tuotetta, ennen kuin tietää siitä enemmän.

Autoa ostavalla kuluttajalla on informaationälkä, johon portaalit kuten autotalli.com vastaavat ja siksi menestyvät.  Kauas on tultu ajoista kun autokauppias panttasi tietojaan vaihtoehdoista ja sen hetkisestä tarjonnasta, vain myydäkseen sinulle hänen valitseman autonsa.

 

Jos luet tätä, kaikki asiakkaasi on palveltavissa verkossa. Tukeeko liiketoimintamallisi digitalisaation mahdollisuuksia, tuotatko asiakkaalle lisäarvoa, säästätkö heidän aikaa?

Verkko ja teknologia auttaa optimoimaan bisnestä. Jakamalla asiakkaillesi heidän haluamansa tiedon ja työkalut sen hyödyntämiseen, karsit ylimääräsiä ja turhia tehtäviä liiketoiminnastasi. Digitalisaation myötä uudet asiakkaat löytävät sinut kaupungeista, maista tai mantereista välittämättä.

Voit palvella paremmin ja enemmän, vähemmällä.

Korporaatio innovoimassa

Maailmassa on vastakohtia kuten kylmä – kuuma. hidas – nopea. korporaatio – startup. Siinä missä startupit ovat liikkeissään ketteriä ja reagoivat muuttuneisiin hypoteeseihin nopeasti, on korporaatio ohjausliikkeissään hidas, harkitseva ja kvartaaleihin keskittyvä instanssi.

Näiden kahden ääripään synergioita voi olla vaikea nähdä, vaikka kumpikin voi omilla vahvuuksillaan luoda lisäarvoa ja parempaa liiketoimintaa toisilleensa, kunhan toimintamalli on kunnossa.

Koska korporaatioissa on paljon liikkuvia osia ja muuttujia, tehdään muutokset hitaasti ja harkitusti. Jos täyteen lastatun rahtilaivan kurssia muuttaa 180 astetta yhdeltä istumalta, ei köli välttämättä auta pitämään alusta pystyasennossa. Laidat hörppäävät vettä, miehistö hukkuu.

Samalla loistavalla analogialla ajateltuna startup-soutuvenettä, suunnan vaihtaminen tarkoittaa vain toiseen suuntaan melomista, pienen nykäyksen myötä vauhti kasvaa takaisin huippuunsa; siihen mitä ranteesta löytyy.

Korporaatiolla on ruumallinen resursseja joita hyödyntää, startupeilla mentailiteetti ja kyky testata ideoita nopeasti.

Isojen yritysten innovaatioprossessit ovat usein hyvin suoraviivaisia. Keskeiset työntekijät istutetaan neukkariin parin konsultin kanssa, ja sitten innovoidaan urakalla. Ideat musertuu sisäisen byrokratian rattaisiin tai viimeistään lauseeseen ”Ei onnistu, ollaan aina tehty toisin”. Sitten tulee AirBnB, Uber ja muut yksisarviset, jotka muuttavat pelin täysin.

Maailmalla on paljon hyviä esimerkkejä onnistuneista yritysten vetämistä incubator-ohjelmista. Suomessa vielä harvinaisempi malli auttaa isoja yrityksiä löytämään ja kehittämään uusia mahdollisuuksia avaamalla startup-tiimeille keulaportit resursseihin. Ideoita voidaan testata ja koeponnistaa valmiilla asiakaskunnalla ja hylätä ideat joiden pohja vuotaa. Toimivista ideoista syntyy innovaatioita, uusia tuotteita tai palveluita, jotka syövät vanhollisen mallin kauppaa kunnes korvaavat sen kokonaan. Tässä vaiheessa on myöhäistä havaita että olisi kannattanut olla mukana alusta asti.

Onnistunut incubator-ohjelma ei ole automatisoitu polku menestykseen joka ei tarvitse ohjausta, mutta luo uuden ja ulkoistetun mallin luoda innovaatioita ilman olemassaolevia normeja.